In:
Methods in Ecology and Evolution, Wiley, Vol. 9, No. 12 ( 2018-12), p. 2362-2371
Abstract:
Passiivista akustista seurantaa käytetään monien vokalisoivien lajien tutkimiseen. Harva tutkimus on määrittänyt äänitettyjä vokalisointeja tai tutkinut etäisyyden ja äänenvoimakkuuden vaikutusta akustisten laitteiden havaitsemisetäisyyteen (EDR), havaitsemisalueeseen (EDA) tai havaitsemistodennäköisyyteen. Nämä ovat kuitenkin edellytyksiä tehokkaiden kartoitustutkimusten suunnitteluun ja olleellisia tietoja lajien tiheyttä mitattaessa akustisilla laitteilla. Me testasimme akustisten seurantalaitteiden (C‐PODs) suorituskykyä jotka tallentavat pyöriäisten kaikuluotausäänisarjoja. Käytimme keinotekoisia sekä nauhoitettuja äänisarjoja joita toistettiin eri välimatkojen päästa ja eri lähdevoimakkuuksilla. Määrittelimme havaitsemisasteen sekä yksittaisille äänille etta äänisarjoille. Käytimme yleistettyä additiivista mallia (GAM) luodaksemme funktiot havaitsemistodennäköisyydelle ja arvioimme laitteiden tehokkaimman havaitsemisalueen (EDA) molemmille eri signaaleille. Sekä lähdevoimakkuus että välimatka vaikuttivat havaitsemistodennäköisyyteen. Vaikka yksilöllisillä laitteilla oli eroja, havaitsemistodennäköisyyteen vaikutti enemmän laitteen sijainti kuin laitteidenväliset erot. Suurin etäisyys josta pyöriäisvokalisaatio havaittiin oli 566 m. Havaitsemisetäisyyden keskiarvo keinotekoisille signaaleille 176 dB re 1 µPa @ 1m lähdevoimakkuudella oli 187 m., ja nauhoitetulle pyöriaisääntelyille lähdevoimakkuudella 182 dB re 1 µPa oli 188 m. Äänisarjojen havainnoille, jotka laitteet automaattisesti luokittelivat pyöriäisääniksi, keskiarvoinen havaitsemisetäisyys oli 72 m. Tässä esitetty laskennallinen menetelmä on pätevä tekniikka havaitsemisalueen arvoimiseen millä tahansa laitteella jonka tarkoituksena on lajien tiheyden laskeminen. Me esitämme käytännöllisen tavan hankkia dataa merinisäkkäiden äänisarjoista, vaikka huomautamme että keinotekoiset toistokokeet eivät voi imitoida oikeiden eläinten käyttäytymistä. Parhaimmillaan ne pystyvät ottamaan huomioon datan vaihtelevuuden laitteiden sijainnista johtuen, poistaen laitteidenväliset erot ja akustisen propagaation seuraukset, niin että tiheys (ja siihen vaikuttavat oikeiden eläinten käyttäytymisvaihtelut) voidaan määritellä. Jos akustiset laitteet voidaan lisäksi kalibroida todellisia havainnointietäisyyksiä vasten (esim. villeiltä, merkityiltä eläimiltä) on mahdollista arvioida aluekohtainen havainnointitodennäköisyys seka absoluuttinen eläintiheys. Korostamme biologisten sekä ympäristöllisten osatekijoiden vaikutusta ja painoarvoa eläinten vokalisaatiohin, jotta täsmällisiä ja todenpitäviä arviointeja lajitiheyteen voidaan määritellä ja tuloksia tuottavia seurantajärjestelmiä toteuttaa.
Type of Medium:
Online Resource
ISSN:
2041-210X
,
2041-210X
DOI:
10.1111/mee3.2018.9.issue-12
DOI:
10.1111/2041-210X.13097
Language:
English
Publisher:
Wiley
Publication Date:
2018
detail.hit.zdb_id:
2528492-7
Permalink